Enemmistön tyrannia Miten demokratia korjataan

Työnantajien aktiivimalli

  • Hallituksen työkalupakki työttömyyden (ja oikeastaan kaikkien muidenkin ongelmien) hoitamiseen. Creative Commons 1.0.
    Hallituksen työkalupakki työttömyyden (ja oikeastaan kaikkien muidenkin ongelmien) hoitamiseen. Creative Commons 1.0.

Mitä jos työttömien aktivoinnin sijaan keskityttäisiinkin aktivoimaan työnantajia työllistämään enemmän?

 

Vuoden alusta astui voimaan ns. työttömien aktivointimalli, jossa työttömiä rangaistaan tukien pienentämisellä, mikäli he eivät joko tee töitä tai osallistu muihin aktivointitoimenpiteisiin säännöllisin väliajoin. Malli on saanut osakseen melkoista kritiikkiä ja sen kumoamista puoltava kansalaisaloite saavutti ennätysajassa käsittelyyn vaadittavan allekirjoittajien määrän jo ennen kuin itse laki ehti edes astua voimaan.

Kyllähän malli kieltämättä tuntuisi suunnatun vähän väärään maaliin, kun tilanteessa, jossa on suuri määrä työttömiä mutta häviävän vähän työpaikkoja, panokset laitetaan työttömien aktivointiin. Eikö olisi fiksumpaa yrittää aktivoida työnantajia tarjoamaan enemmän työpaikkoja?

Tässä olisi muutama idea, joilla voitaisiin aktivoida yrityksiä työllistämään enemmän:

  1. Jokaiseen yritykseen, joka ei ole palkannut yhtään uutta työntekijää viimeisen kuuden kuukauden aikana, lähetetään toimitusjohtajalle kutsu saapua TE-toimiston virkailijan puheille määrättynä aikana. Jos annettu aika ei jostain syystä toimitusjohtajalle sovi, hyväksyttävästä syystä voi pyytää uutta aikaa. Jos toimitusjohtaja jättää saapumatta määrättynä aikana tai pyytää jatkuvasti uusia aikoja viivyttelytarkoituksessa, voidaan liikeyritys määrätä liiketoimintakieltoon siihen saakka, että toimitusjohtajan kalenterista alkaa löytyä aikaa vierailulle.
  2. TE-toimiston tapaamisessa tehdään yritykselle työllistämissuunnitelma, jossa asetetaan tavoite, kuinka monta uutta työntekijää yritys pyrkii palkkaamaan seuraavan vuoden aikana. Jos työllistäminen tuntuu kovin hankalalta, voidaan yritykselle tarjota työllistämisen edistämiskoulutuksia, joissa harjoitellaan mm. houkuttelevan työpaikkailmoituksen tekemistä ja työhaastatteluiden pitämistä. Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen yritys ottaa tavoitteekseen yrityksen koosta riippuen 1 - 1000 uuden työntekijän palkkaamisen.
  3. Kun työllistämissuunnitelma on tehty, kutsutaan toimitusjohtaja 3 kuukauden välein seurantatapaamiseen, jossa katsotaan, miten työllistämistavoitteeseen pyrkiminen on edistynyt: miten monta uutta avointa työpaikkaa yritys on ilmoittanut TE-toimistolle, minkä verran hakemuksia on tullut ja minkä verran näistä on palkattu uusia työntekijöitä. Jos tavoitteeseen pääsy ei näytä edistyvän toivotulla tahdilla, voidaan miettiä keinoja tahdin parantamiseksi esimerkiksi lisäkoulutuksen avulla.
  4. Jos työllistämissuunnitelma ei näytä edistyvän useiden seurantatapaamistenkaan jälkeen tai on muuten syytä epäillä yrityksen sitoutumista tavoitteeseen, voidaan motivointia parantaa sanktioilla. Jos yritys sattuu saamaan yritys- tai elinkeinotukia, voidaan tuet katkaista siihen saakka, että tavoite ollaan saavutettu. Jos yritys ei ole tukien piirissä, voidaan kannustimeksi antaa vaikkapa 5 %-yksikön korotus yrityksen yhteisöveroprosenttiin.

Epäilemättä moni yritys älähtää aktivointitoimenpiteistä, mutta todennäköisesti kyseessä ovat juuri ne yritykset, jotka ovat olleet laiskoja palkkaamaan uusia työntekijöitä. Totuushan on kuitenkin se, että yritysten tehtävänä on kasvattaa voittoaan, mikä tarkoittaa kasvamista, mikä tarkoittaa uusien työntekijöiden palkkaamista. Liian moni yritys on jäänyt laakereilleen lepäilemään tyytyväisinä nykyiseen liikevaihtoonsa sen sijaan, että hakisi aktiivisesti uutta kasvua. Tässä koitetaan vain patistaa näitä aktivoitumaan tekemään sitä, mitä niiden kuuluisi muutenkin tehdä, eli tässä ajatellaan ihan yritysten omaa parasta.

Moni epäilemättä myös valittaa, että mielellään kyllä muuten palkkaisivat uusia työntekijöitä, mutta että se nyt on vain sivukuluineen taloudellisesti kannattamatonta. Se voi toki olla tottakin, mutta tässä mallissa kukin yritys voi miettiä, kumpi on taloudellisesti kannattamattomampaa: palkata muutama uusi työntekijä vai alkaa maksamaan isompaa yhteisöveroa? Olen melko varma, että aika moni yritys päätyy palkkaamaan mielummin muutaman uuden työnekijän. Eli ainakin tämä malli vähentää työttömyyttä tehokkaamin kuin työttömien aktivointimalli.


P.S. Sen varalta, että kaikille ei ole selvää, niin tämä on ns. huumoria. En nyt oikeasti ole sitä mieltä, että tämä olisi hyvä tapa parantaa työllisyyttä. Kokeilin vain soveltaa työnantajapuoleen samaa kepitys- ja byrokratiamentaliteettia mitä yleensä sovelletaan työttömiin. Toisaalta minun on vaikea uskoa, että kukaan pitää hallituksen työttömien aktivointimalliakaan hyvänä ideana, ja on tässäkin sentään enemmän järkeä on kuin siinä. Onko nyt ihan varmaa, ettei se ole vain joku lapasesta lähtenyt teekkarijäynä?

P.P.S Ettei tule sanomista siitä, että tässä vain kritisoidaan ratkaisuyrityksiä tarjoamatta mitään parempaa tilalle, niin tässä olisi ratkaisu työttömyysongelmaan:

  1. Korvataan kaikki työttömyys- ja sosiaalituet yksinkertaisella perustulolla. Se poistaa kaikki kannustinloukut, tekee työnteosta aina kannattavaa eikä enää tarvitse huolehtia työkeikan vastaanottamista miettiessä, että miten se mahtaa tällä kertaa virkailijoiden mielestä vaikuttaa tukiin. Sen kummempia aktivoimistoimenpiteitä ei tarvita.
  2. Kun työntekijöillä on perustulon ansiosta mahdollisuus kieltäytyä huonoista työehdoista joutumatta pelkäämään toimeentulon menetystä, voidaan myös työehtojen sääntelyä vähentää. Vähintäänkin yleissitovuus voidaan poistaa ja muutenkin antaa työntekijälle ja työnantajalle vapaammat kädet sopia mieleisensä työehdot. Tämä todennäköisesti räjäyttäisi työpaikkojen tarjonnan ja ratkaisisi työttömyysongelman kertaheitolla. Toki edelleen joitain reunaehtoja on hyvä olla ihan laissa ja halukkaat voivat edelleen hoitaa sopimuksensa liittojen kautta.

Siinäpä se sitten olikin. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole ja nämäkin kohdat löytyvät Piraattipuolueen puolueohjelmasta. Jostain syystä tämäkin hallitus on päättänyt kuitenkin keskittyä lähinnä työttömien kepittämisen kaltaiseen näennäispuuhasteluun sen sijaan, että edes yrittäisi tehdä oikeille ongelmille oikeasti jotain.

Päivän Byrokraatti on tehnyt myös kansalaisaloitteen, jossa työttömyysongelmaa ratkaistaan aika lailla samoilla keinoilla mitä itsekin ajattelin, mitä nyt perustulon sijaan ajetaan perustilimallia, mutta se on olennaisilta osiltaan vastaava kuin perustulo, eli poistaa kannustinloukut ja mahdollistaa kieltäytymisen huonoista työehdoista. Vaikken aina kaikista asioista olekaan PB:kanssa samaa mieltä, tässä tapauksessa voin lämpimästi suositella allekirjoittamista.

Alkuperäinen idea Johannes Kotkavirran tviitistä

Edit 2017-01-04: Nähtävästi myös Mika Kolehmainen ja Ei Tero Hannula ovat hahmotelleet samansuuntaista mallia ja samoin Seppo Sorvari jo viime vuoden puolella. Kaikki tosin hieman tiukempaa mallia, jossa sanktiota tulisi jos ei työllistä jo 3kk:n jälkeen, eli tämä oma versioni on se maltillinen keskitien ratkaisu. Mutta tämä on selkeästi idea, jonka aika on koittanut!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Pikkunäppäryys ei tulevaisuuteen varautumisessa riitä. Kiky tilkkutäkkeineen on väärä lähestyminen. Lämmittää hetken, kun jo lirahti pöksyyn, muttaa on korjattavissa.

Yritysten omistamista pitää laajentaa niin, että yrityksen henkilöstö voi omistaa sovittavan osuuden yrityksestä. ei ilmaisjakeluna, vaan henkilöstä tavallaan ostaa työpaikkansa asetettavilla ehdoilla. lakeja pitää muuttaa, niin että näille osittain duunariomisteisille yrityksille myönnetään etuisuuksia.

Fiksut ja tuottavat suomalaiset yritykset ovat jo huomanneet ajatusmallin luomat mahdollisuudet. etupelto on jo menollaan, vielä mahtuu sekaan, kun kiirettä pitää.

Ei tarvita enää paikallisia sopimisia, ei ole työnseisauksia, eikä lakkoja. Työpalkkojen lisäksi mahdollistuvat pienveroiset pääomatulot myös duunariosastolle.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Täysin samaa mieltä kikystä, se on juuri samanlaista näennäispuuhastelua kuin tämä aktivointimallikin, mikä ei ratkaise varsinaisia ongelmia ja jonka vaikutus työllisyyteen ja kansantalouteen vastaa suunnilleen kansituolien järjestelyä Titanicilla.

Samaa mieltä myös yrityksen omistuksen jakamista/mahdollistamista myös työntekijöille. Periaatteessahan se on mahdollista jo nytkin ja moni fiksu yritys harrastaakin henkilöstölle suunnattuja osakeanteja ja itse asiassa itsellänikin viimeisintä työpaikan vaihtoa motivoi aika isosti mahdollisuus omistaa pieni siivu tulevasta työnantajayrityksestä. Silloin tosiaan työntekijät ja omistajat ovat paremmin samassa veneessä eikä tule niin paljon vastakkainasettelua eikä siten myöskään lakkoja tms. työtaisteluita.

En tiedä, voisiko tuota suosia valtion puolelta enempikin. Ainakin tuo paikallinen sopiminen helpottaisi sitä sikäli, että se mahdollistaisi esimerkiksi sen, että osa palkasta maksettaisiinkin firman osakkeina, jos se siis sopii sekä työntekijälle että työnantajalle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tavallaan ihan pointtinsa. Yritystähän rankaistaan työllistämisestä uusien verojen ja sivukulujen muodossa. Joidenkin kohdalla voi tulla lottovoitto ja ensin maksetaan vanhempainvapaat ja sitten janipetterin korvatulehduksen kotihoidot.

Ehkä työllistämisen pitäisikin vähentää yrityksen veroastetta. Yksinyrittäjän kohdalla veroaste taas olisi nykyistä korkeampi.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Totta, itsekin käyttäisin ennemminkin porkkanaa eli poistaisin työllistämisen esteitä, kuten juuri noita sivululuja ja riskejä. Kyllä sairastumisten ja vanhemmuuden kustannukset pitäisi nimenomaan mennä valtion eikä työnantajan piikkiin. Se toimi ehkä ennen tehtaanpatruunoiden aikaan, jolloin muutaman työntekijän kustannus tuhansien joukossa ei paljoa painanut, mutta nykyisissä muutaman henkilön pikkuyrityksessä ei montaa sairaustapausta tarvita, kun koko firma on nurin.

Sama pitäisi toki päteä myös työttömiin, eli silloinkin olisi järkevämpää purkaa työllistymisen esteitä kuin rangaista työttömyydestä lisää. Esimerkiksi karenssipäivien poistaminen, vapaaehtoistyön ja omatoimisen opiskelun salliminen, työttömyysturvan suojaosan kasvattaminen 300 eurosta 1000 euroon, alle 1000 euron tulojen tekeminen verovapaiksi, yrittäjille yhtäläinen työttömyysturva kuin työntekijöillekin ja tietenkin mahdollisuus yhdistää työttömyysturva ja työnteko joustavasti siten, että työnteosta jää aina enemmän käteen eikä tarvitse pelätä tukien katkeamista kokonaan. Perustulo toki ratkaisisi nämä kaikki kertaheitolla, mutta voidaan näitä ennen sitäkin ratkoa jo pala kerrallaan.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ei yritykset ole työpaikkoja varten vaan työpaikat ovat siellä siksi että yrityksessä tarvitaan työn tekemiseen työntekijöitä. Jos yritettäisiin pakottaa työllistämään on se ihan sama jos valtio alkaisi työllistämään valtion laitoksiin ihmisiä vaikkei tuottavaa työtä olisikaan . Sitähän demarit ja kommunistit ajavat mutta se ei ratkaise ongelmaa.
Jos valtio haluaa lisätä yrittäjien halua työllistämiseen tulee yrittämisen edellytyksiä parantaa eikä työpaikat sittenkään synny hetkessä. Nykyhallitus on tässä oikealla tiellä ja tilanne paranee jo huimaa vauhtia. Jos maltetaan antaa tilanteen korjautua niin pian kaikki halukkaat voivat osallistua Suomen nostamiseen suosta johon vasemmisto on sen upottanut.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Pikälti samaa mieltä, yrittäminen ja työllistäminen pitää tehdä helpommaksi, eli käyttää porkkanaa eikä keppiä. Sama toki pätee myös työttömiin, kts. edellinen vastaukseni Pylkköselle.

Sen sijaan olen aika vahvasti eri mieltä tuosta, että nykyhallitus olisi oikealla tiellä. Tämä hallitus ei ole käytännössä tehnyt yhtään mitään minkään oikeiden ongelmien ratkaisemiseksi. Sekä Kiky että tämä aktiivimalli ovat molemmat pelkkää näennäispuuhastelua, jotta hallitus voi sanoa, että kyllä me nyt sentään jotain yritettiin, mutta joiden käytännön vaikutus kansantalouteen on yhtä tyhjän kanssa. Paitsi että aktiivimalli lisää huomattavasti byrokratiaa, joten valtion menot kyllä kasvavat, jos ei muuta.

Mitään oikeita rakenteellisia ongelmia sosiaaliturvassa, työmarkkinoissa, yrittäjyydessä ja työllistämisessä ei ole korjattu eikä edes yritetty korjata. Myönnän, että olin itsekin varovaisen optimistinen vaalien jälkeen, että ehkä nyt olisi historiallinen mahdollisuus tehdä oikeita uudistuksia, kun SDP ei ole hallituksessa vastustamassa kaikkea, pääministerillä on yrittäjyystausta ja kansan kriisitietoisuuskin oli sillä tasolla, että mahdollisesti kipeätkin muutokset olisivat olleet hyväksyttävissä. Mutta rakenteellisten uudistusten sijaan hallitus päättikin keskittyä ihan muihin asioihin, kuten hallintarekisterin ajamiseen. Kikyä lähdettiin kyllä tekemään suurella rummunpäristyksellä, mutta lopputulos oli sellainen tussahdus, että kaikkien osallisten olisi syytä mennä nurkkaan häpeämään.

Tämän hallituksen suurimmiksi saavutuksiksi jäivät kauppojen aukiolojen vapauttaminen, taksiliikenteen vapauttaminen ja nelosoluen saaminen kauppoihin, mitkä toki ovat kaikki hienoja ja kannatettavia asioita, mutta ei niillä kansantaloutta pelasteta. Ja seuraavassa hallituksessa sitten onkin taas melkoisella varmuudella SDP, joten silloin mistään uudistuksista ei kannata uneksiakaan.

Kun hallitus ei edes näin otollisessa tilanteessa onnistunut saamaan käytännössä mitään aikaiseksi, on tämä aika lailla viimeinen varmistus sille, että vanhoista puoleista ei ole tämän maan uudistajiksi eikä pelastajiksi. Seuraavaksi on syytä antaa ohjat uusille yrittäjille kuten Piraattipuoleelle tai Liberaalipuoleelle. Näillä on tuoreita ajatuksia ja vähemmän vanhaa painolastia, joten ne ehkä pystyvät tekemään ne välttämättömät uudistukset, joita vanhat puoleet eivät selkeästikään kykene tekemään. Kysymys on vain siitä, ehtivätkö ne valtaan tekemään uudistukset ennen kuin on liian myöhäistä.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Porkkanaahan yritykset jo saavat vuosittain 4-5 miljardin edestä, toinen asia on sitten jakaantuuko nuo ihan asianmukaisesti sellaisille yrityksille jotka oikeasti yrittää kasvaa ja työllistää enemmän, osa tuista taitaa mennä harakoille.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #7

Ei tosiaan taideta jakaa yritystukia työllistämisen perusteella. Siitä jännä tuki, että taloustieteilijät ovat suhteellisen yhtä mieltä siitä, että ne eivät ole pelkästään hukkaan heitettyä rahaa, ne ovat itse asiassa haitallisia estäessään tarpeellisia rakennemuutoksia. Jostain syystä kuitenkaan talouskuripuolue kokoomus ei ole niistä pahemmin meteliä pitänyt ja yrittäjä-Sipilä taisi jopa kasvattaa niitä suunnilleen saman verran mitä leikkasi koulutuksesta, ellen nyt ihan väärin muista.

Tosiaan jos tuon summan käyttäisi työllistämisen sivukulujen vähentämiseen tai vaikka ihan vain yhteisöveron laskemiseen (joka voitaisiinkin laskea saman tien nollaan jos kaikki yritys- ja elinkeinotuet poistettaisiin), parantaisi se luultavasti työllisyyttä huomattavasti. Mutta siitä ei toki saisi samanlaista tyydytystä kuin työttömien kepittämisestä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #7

Mitä tuet ovat ja mikä on niiden merkitys.

Tukien kautta politiikot kalastavat äänestäjien suosiota.

Tukia voidaan antaa, mutta niiden on oltava realisesti vastikkeellisia.

Ellei näin menetellä, on tuki rakenteeltaan veronmaksajien antamaa tukea yrityksille.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #15

Tukien tarkoitus on turvata toimeentulo heille, joilla ei ole tuloja tai joiden tulot ovat niin pienet, että ne eivät sellaisenaan riitä elämiseen.

Jos rahaa vastaan vaaditaan työsuorituksia, silloin on kyse palkasta. Eikä siinä mitään, voidaan työttömyyttä hoitaa niinkin, että yksinkertaisesti palkataan työttömät töihin, mutta silloin heille toki kuuluvat myös normaalin työsuhteen edut alan työehtosopimuksen mukaisine palkkoineen, vuosilomineen ja eläkekertymineen.

Tosiasia kuitenkin on, että nykyään kaikille ei yksinkertaisesti riitä sellaisia töitä, joiden palkalla tulisi sellaisenaan toimeen. Silloin vaihtoehtoina on joko:

  • Hyväksytään se, että osa väestöstä on pysyvästi työttömiä ja toinen, onnekkaampi osa hyväpalkkaisissa kokopäivätöissä, joiden verotuloista kustannetaan minimitoimeentulo työttömille.

Tai:

  • Mahdollistetaan sosiaaliturvan ja palkan yhdistäminen joustavasti siten, että hekin, joille ei ole hyväpalkkaista työtä tarjolla, voivat halutessaan parantaa tulojaan tekemällä töitä vaikka sitten pienelläkin palkalla, joka tulee sosiaaliturvan päälle.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa voittavat kaikki: työnantaja saa kaipaamaansa työvoimaa, työntekijä saa enemmän rahaa kuin mitä saisi ilman töitä ja valtio saa verotuloja.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #16

Heii, heiii, tarkoitin kylläkin noita yritystukia, yhteiskunnallisia järjestäytymistukia.

Yleensä ottaen kaikki vastikkeetomat tuet ovat syrjäyttäviä jonkun kohdalla.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #18

Ai siinä tapauksessa, luulin tosiaan ensin, että tarkoitit sosiaalitukia.

Mutta joo, siinä, missä ihmisiä on aiheellista tukea, yrityksiä ei ole (ellei sellaiseksi lasketa yleisesti yrittäjyysystävällistä ympäristöä, jossa yrityksiä voi perustaa ja pyörittää ilman että sitä valtion taholta vaikeutetaan liikaa). Kannattavat yritykset eivät tukia tarvitse, kannattamattomia yrityksiä taas ei kannata tukea, se on loputon rahareikä. Siinä itse asiassa otetaan rahaa kannattavilta yrityksiltä ja annetaan sitä kannattamattomille, missä ei ole juurikaan järkeä.

Mutta jos yritystukia kuitenkin annetaan, niin silloin voi toki olla aiheellista vaatia niille myös vastinetta, esim. työllistää pitkäaikaistyöttömiä ainakin niin pitkäksi aikaa, että aktiivimallin vaatimus täyttyy.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"Kun hallitus ei edes näin otollisessa tilanteessa onnistunut saamaan käytännössä mitään aikaiseksi, on tämä aika lailla viimeinen varmistus sille, että vanhoista puoleista ei ole tämän maan uudistajiksi eikä pelastajiksi."

No tuosta otollisesta tilanteesta kaikki, siis kaikki olivat täysin eri mieltä kanssasi kun hallitus aloitti tehtävänsä silloin 2015 kesällä. Kaikki laidasta laitaan olivat yhtä mieltä että Suomi oli silloin sodan jälkeisen ajan pahimmassa jamassa. Varmaan olisivat ministerit voineet vieläkin räväkämmin uudistaa rakenteita mutta kyllä huuto oli kova kun esim. kikyä soviteltiin eikä paljon hallituksen puolustelijoita ollut vaikka vain muutama kuukausi aikaisemmin myös demarit sitä olivat periaatteessa kannattaneet. Suurimmaksi virheeksi nykyhallitukselle laskenkin sen että se on liian paljon kuunnellut yleistä medioiden masinoimaa huutamista ja vetänyt hyviä lakiesityksiään pois käsittelystä. Tämä on lienee laskettava pääministerin "epäpoliittisen" taustan syyksi kun hän halusi olla kuin henkilöstöjohtaja yrityksessä, kaikkien mieliksi ettei tule kenellekään paha mieli.
No, kovin monet eivät nyt kuitenkaan epäile etteikö Suomella olisi taas hyvät onnistumisen mahdollisuudet kun seuraava hallitus alkaa tekemään muutoksiaan. Minua huolettaa laillasi se että kansa ei malta antaa Suomen nousta ja kehittyä vaan vasemmiston ja vihreiden rummutuksen johtamina äänestävät taantumukselliset voimat valtaan ja saavat aikaa seuraavan menetetyn vuosikymmenen. Sitä ei ehkä Suomenkaan kaltaisen kansan sitkeä ja venyvä sisu kestä ja seuraukset ovat huonot. Nykyisen hallituksen aloittamalla tiellä saavutamme muutamassa vuodessa tilanteen jossa kaikki halukkaat voivat osallistua kakun tekemiseen ja jakamiseen.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #11

Niin, tilanne oli otollinen rakennemuutoksille siis nimenomaan sen takia, että Suomen talous oli silloin niin huonossa jamassa ja kaikki tiesivät sen. Kriisitilanteessa ihmiset ovat valmiimpia puhaltamaan yhteiseen hiileen ja luopumaan joistain omista eduistaan yhteisen hyvän eteen. Hallituksella olisi ollut tuhannen taalan paikka hyödyntää tilanne ja ajaa läpi tarpeelliset muutokset, mutta kun tuo yhteiseen hiileen puhaltaminen ja omista eduista luopuminen onnistuu vain silloin, jos kaikki näyttävät osallistuvan siihen. Hallitushan hiekoitti tilanteen heti alkumetreillä lähtiessään junttaamaan läpi hallintarekisteriä, joka teki kaikille selväksi, että heille on edelleen tärkeintä ajaa omia etujaan, muista viis. Sen jälkeen ei keltään muultakaan löytynyt enää kompromissihaluja ja se koitui sitten Kikyn kohtaloksi.

Jos hallituksella olisi ollut hieman pelisilmää, nöyryyttä ja neuvotteluvalmiutta (sekä tietenkin kykyä priorisoida asiat ja ymmärtää, mikä on tärkeää ja mikä toisarvoista), olisi kikystäkin saattanut tulla jotain oikeasti merkittävää, mutta niitä eväitä ei tältä hallitukselta löytynyt ja kikystä tuli mikä tuli.

Tämä vuosikymmen on tosiaan suurten muutosten suhteen käytännössä menetetty, mutta siitä hallitus saa syyttää itseään. Mahdollisuus muutoksiin olisi ollut, mutta he mokasivat sen ihan itse.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen Vastaus kommenttiin #11

Ja hah hah, porvarienemmistöinen hallitus ollut johdossa yli kymmenen vuotta ja missä tilanteessa olemme?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Suomelta puuttuu näkemys mitä se haluaisi olla. Viro löysi identiteettinsä ja on maailman johtava IT-maa. Miksi Viro onnistui? Tämä johtuu kansan avoimuudesta ja uudistushalusta.

Suomen IT-ala on korruptoitunut pahoin ja jäänyt muutaman ison toimijan loukkuun : vendor lock in. Se estää kehittymisen ja sen alan järjestöt ovat käsittämättömän saamattomia. Sama taantumus taitaa näkyä monella alalla.

Suomeen tarvittaisiin tiede- ja teknologiaministeriö, niin saataisiin naapurimaata kiinni edes vähän.

Nämä työttömien kepittämiset kertovat käsittämättömästä typeryydestä: ongelmat lakaistaan maton alle ja laitetaan vielä kaikkein köyhimmät siitä ahtaalle. Tanska tekee tämän linjakkaasti, kuten A-studiossa tänään kerrottiin.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Totta, Suomella ei tunnu olevan juurikaan näkemystä tai suunnitelmaa tulevaisuuteen. Lähinnä haikaillaan jonkun 70-80-lukujen perään, jolloin maailma tuli valmiiksi ja sen jälkeen on kaivauduttu poteroihin puolustamaan saavutettuja etuja. Lähinnä tuosta syytetään vasemmistoa ja AY-liikettä, toki ihan syystäkin, mutta osaa se oikeistokin, ottaen huomioon miten hankalaa taksiliikenteen vapauttaminenkin on ollut, apteekkisääntelyistä ja yritystuista puhumattakaan.

Virossa ei ole ollut mitään kultaista menneisyyttä minkä perään haikailla eikä pahemmin saavutettuja etujakaan puolustettavana, joten siellä ollaan voitu rakentaa tulevaisuutta puhtaalta pöydältä ja suhteutua luottaivaisesti siihen, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys. Suomessa tulevaisuutta lähinnä pelätään ja yritetään tarrautua menneisyyteen, minkä vuoksi vanhojen rakenteiden päivittäminen tuntuu niin mahdottomalta ajatukselta.

No ehkä täälläkin toivo vielä elää, kun valtaan pääsevät uudet sukupolvet ja uudet puolueet, jotka eivät ymmärrä, mikä siinä 70-luvussa oli niin hienoa ja uskaltavat kysenalaistaa vanhoja rakenteita ja toivon mukaan myös vanhoja hyvävelikerhoja, joissa politiikka ja liike-elämä on sotkeutunut keskenään melkoisiksi korruptioryppäiksi, joka varmaan selittää aika paljon siitä, miksi Suomessa julkisen vallan IT-projektit ovat niin tolkuttoman kalliita ja silti usein epäonnistuvat, kun Virossa vastaavat tuntuvat valmistuvan puolessa ajassa ja kymmenesosalla kustannuksista. Toki avointen ohjelmistojen kehitys ja käyttö ja vähintäänkin avointen rajapintojen vaatiminen auttaisi myös paljon, varsinkin vendor lockiin.

Tuo tiede- ja teknologiaministeriökin voisi tosiaan vähän auttaa poliitikkoja pysymään ajan tasalla.

Nykymuotoinen työttömyysturvakin toimi varmaan ihan hyvin vielä 70-luvulla, jolloin suurin osa teki töitä samassa yrityksessä eläkeikään saakka ja työllistymiseen riitti, kun erehtyi kävelemään liian läheltä rakennustyömaata. AY-liike aina välillä lakkoili ja vaati isoja palkankorotuksia, mutta niiden aiheuttaman kilpailukykytappion pystyi aina kuittaamaan devalvaatiolla. Sen jälkeen maailma ja työelämä on hieman muuttunut, mutta monikaan ei tunnu olevan valmis päivittämään työttömyysturvaa tähän päivään. Ja siitä työttömät joutuvat nyt sitten kärsimään. Onneksi viime vuosina sentään perustulo on alkanut täälläkin kerätä vähän kannatusta.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Yrittäjänä totean, että kasvun tavoitteleminen työllisyyden parantamiseksi ei kyllä innosta. Kiitos verottajan ja työeläkevakuutusyhtiöiden. Pienyrittäjänä työntekijän palkkaaminen kasvun toivossa tarkoittaa tuplasti vastuuta ilman minkäänlaista taloudellisesta hyötyä yrittäjälle itselleen. Jos joku hyötyy, se olisi valtio ja valtion eläkeyhtiöt.

Minusta paras aktivointimalli olisi kansalaispalkka ja sosiaaliturvatunnuksen sijaan Y-tunnus kouraan. Jokainen voisi kasvattaa sitten omaa palkkaansa omalla toiminimellä omilla taidoillaan ja erityisosaamisellaan niin paljon kuin rahkeet tai halu tai innostus riittäisi.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Täysin samaa mieltä. En ymmärrä, miksi kahta ihmistä, jotka tekevät samaa työtä, koskee täysin eri säännöt, jos toinen tekee sitä palkattuna työntekijänä ja toinen yrittäjänä. Esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysturvan suhteen sillä ei pitäisi olla mitään eroa, yhtä lailla molemmat tarvitsevat rahaa elämisen, mikäli työ sattuu loppumaan. Perustulo tosiaan ratkaisisi tuonkin ongelman.

Toimituksen poiminnat